Mä hiihdin. Siis ihan oikeesti. En vaan haaveillu.
Mähän vihasin hiihtoa kouluaikana. Aina tuli hiki, en päässy kovaa ja olin aina muitten tiellä ja pelkäsin mäkiä yli kaiken. Ei väliä oliko ylämäki vai alamäki. Alamäessä kaaduin ja ylämäkeä en päässy ylös.
Viime talvena otin ensimmäiset askeleeni aikuisiän hiihtämiseen. Wou, mä oikeesti tykkäsin siitä. Koko kroppa huus hoosiannaa, mut kahta latua vierekkäin kaverin kanssa suksiessa aika meni mukavasti, hiki tuli ja kilometrejä kertyi.
Mehän kierrettiin siis urheilukenttää. Tasasta 400m kenttää.
Mut mä niin tykästyin. Eikä ollu mäkiä!
Toki tänä talvena oon kevyesti semmosen 25kiloa painavempi ja kroppa on lähinnä istunu sohvalla, niin kylhän se kävi tonne alaselkään mukavasti, kun keskikroppa on käsien ohella heikoin kohtani.
Mut niin me suksittiin hyvässä kelissä melkeen 5km.
Selkää mun piti loppuajasta muutaman kerran venyttää, mutta muuten meni yllättävänkin kivuttomasti näin pitkän liikuntatauon jälkeen. Ja kävihän se muuallekki. Mm. reisiin, nilkkoihin ja käsivarsiin :D Eli kaikkialle.
Ja voin kertoa. Pipo oli aivan läpimärkä!
Huomenna uudestaan jos jalat kantaa.
Ja huomenna on myös punnitus! Kääk. Natsipuntari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti