Konkreettista edistymistä.

Sen lisäks, että pari kertaa viikossa nään puntarista pienenevän numeron, on alkanu tulla ihan oikeesti arkielämässä vastaan asioita, jotka kielii painon putoomisesta.

Muutamat työkaverit on sanoneet kuinka kasvot on kapistunut ja että muutenkin olen pienentyny.
Yks päivä huomasin istuvani töissä lattialla lasten kanssa, joka vielä syksyllä oli niin epämukavaa, että pysyin tuolilla kattelemassa lasten leikkiä.
Viime talven toppatakki alkaa olla pidettävissä. Kun jokunen viikko sitten oli kovat pakkaset, niin ei ollut toivoakaan, että sitä ois voinu pitää päällä. Kiristi selästä ja nippanappa sain vetskarin kiskottua kiinni.
Toppahousut joiden vetskaria en saanu ennen joulua kiinni, alkaa olla vyötäröltä löysät.
Näitä asioita kun muistas sillon kun on vaikeeta.
Mä en haluu, et nää asiat on taisteltu turhaan.